Ravihevosen vastus- ja voimaharjoittelu

Tärkeitä tärppejä hevosen voimaharjoitteluun

• Hevosen tulee olla hyvin levännyt ja energiatasot kunnossa!

• Riittävät palautumiset!

• Ei liikaa! 1-2 voimaharjoitusta viikossa on tarpeeksi

• Sykettä kannattaa seurata sykevyöllä harjoituksen tehon ja riittävän palautumisen varmistamiseksi

• Vastus 5-8% hevosen painosta

• Vain lyhytkestoisesti korkeita syketasoja

• Hevonen on totutettava voimaharjoitteluun asteittain

• Kestovoimaa kehitetään pienellä vastuksella ja pidemmällä harjoitteella

• Lajivoimaa kehitetään lyhyillä harjoitteilla ja isommilla vastuksilla, lajivoimaharjoitteet lyhytkestoisia!

• Yleisvoimaa ja kestovoimaa harjoitellaan peruskuntokauden aikana

• Lajivoimaa harjoitellaan vasta pk- kauden lopulla ja hevosen kasvun täytyy olla loppunut, ennen kuin lajivoimaa aletaan harjoittaa

Vastuskärryt, kyllä vai ei?

Vastuskärryt ovat nykyään nousseet suosioon valmentajien keskuudessa. Ne ovatkin kätevät voimaharjoitteluun, mutta eivät suinkaan välttämättömät! 

Vastuskärryillä eli ns. jarrukärryillä harjoittelu voi tuntua aluksi vaativalta. Miten niillä treenataan? Millaisilla vastuksilla? Kuinka usein? Taitamaton voi saada vastuskärryillä hevoselle vahinkoakin aikaan, siksi käymme tässä blogitekstissä läpi vastuskärryillä harjoittelua hieman tarkemmin.

Vastuskärryissä on siis mekanismi, jolla valmentaja saa lisättyä kärryihin vastusta. Markkinoilla on eri valmistajien erilaisia malleja, mutta kaikissa on sama periaate. Vastuksen käyttö simuloi ylämäkeä, ja mitä isompi vastus, sitä jyrkempi ylämäki. Hevonen joutuu käyttämään kärryjen vetämiseen tehokkaasti koko takaosan ja selän lihaksia.

Kun vastuskärryillä ajetaan pienillä vastuksilla pitkiä rauhallisia lenkkejä, kehitetään hevosen aerobista kapasiteettia ja kestovoimaa. Isoilla, raskailla vastuksilla taas tehdään vain lyhyitä vetoja. Tällöin syke nousee korkealle ja myös maitohappotasot nousevat. Tällaisella harjoitteella kehitetään ravihevosen lajivoimaa. 

Hevonen täytyy aina totuttaa vastuskärryharjoitteluun! Harjoittelun määrää ja tehoa lisätään asteittain. Sykemittari on erinomaisen hyvä apuväline aina, kun käytetään vastuskärryjä. Tällöin varmistutaan siitä, että harjoittelun teho on sopiva ja palautuminen vetojen välillä riittävää.

Entäs varusteet?

Vastuskärryjen kanssa hevosella ei tulisi käyttää sekkiä, jotta se pystyy laskemaan päätään riittävän alas ja venyttämään kaulaa, jolloin hevonen pystyy käyttämään selkälihaksia kunnolla. Jos hevosella kuitenkin on sekki ja sen lisäksi häntäremmi liian tiukalla, se ei kykene kunnolla käyttämään selän ja lantion alueen lihaksia, jolloin treenin teho jää huonoksi, kuormitus jakautuu väärin ja hevonen kipeytyy. Rintaremmin on myös hyvä olla joko leveä suora, tai leveä Y-rintaremmi. Kapeita ja kevyitä kilpailukäyttöön tarkoitettua rintaremmejä ei tule vastusharjoittelussa käyttää! Nykyään on saatavilla myös ns. treenilänkiä, jotka on nimenomaan suunniteltu hevoselle ergonomiseksi vastusharjoittelua silmällä pitäen. Jalkasuojat laitetaan tarpeen mukaan. Siloissa tekkelin on hyvä olla leveä treenimallinen.

Miten treenataan?

Vastuskärryillä voi tehdä hyvinkin erilaisia harjoituksia ja erilaisilla rytmityksillä. Tyypillisesti tehdään harjoitteita intervalli- tyyppisesti, eli hyvä alkulämmittely (vähintään 10 min!), 300-700 m veto reippaassa ravissa ja palautus kevyellä hölkällä ja kävelyttämällä 5-15 min ja vetoja voidaan toistaa 3-6 kertaa. Harjoite voi olla myös kokonaan käynnissä tapahtuva, esim. 100 m 25 bar vastuksella, sitten 100 m 30 bar, 100 m 35 bar, 100 m 40 bar ja sitten vastuksen vapautus ja palauttelu ilman vastusta ja saman toisto uudelleen esim. 3 kertaa.

Nuoren hevosen vastuskärrytreeni voi olla esimerkiksi tämän tyyppinen:

• Hyvä alkulämmittely, kävelyä ja hölkkää 10-20 min

• 500 metriä reipasta ravia, vastus 30-50 bar

• Vastus löysätään nollaan ja palautellaan 5-10 min käynnissä tai kevyessä hölkässä

• Vetoja toistetaan 2-3 kertaa

• Hyvä loppuverryttely 10-15 min
  

Aikuisella hevosella, joka on tottunut vastustreeniin, voidaan vetoja toistaa muutama enemmänkin, yleensä ei kuitenkaan 5-6 enempää. Vastus voi olla 50-70 bar.

Syke voi vetojen aikana nousta 180-200 bpm tietämille. Seuraava veto aloitetaan vasta, kun syke on palautunut alle 100 bpm. Eli vetojen välillä hevosen täytyy palautua kunnolla! Kun mietitään toistojen määrää, niin aina mieluummin yksi liian vähän, kuin yksi liikaa. Hevosta ei pitäisi ajaa aivan väsyksiin. Mikäli hevonen joutuu toistuvasti liian koville, sen motivaatio laskee ja liian kovatehoinen harjoittelu altistaa revähtymille ja muille vammoille.

Voimaharjoitteita voi tehdä 1-2 kertaa viikossa, mutta ei sen enempää. Varsinkin, kun tehdään lajivoimaharjoitteita, joissa nopeus ja teho on suuri, on myös lihassoluvaurioiden määrä suuri ja niiden korjaaminen vie elimistöltä aikaa. 

Huom! Varsalla ja nuorella huonokuntoisella hevosella koppakärrytkin voi olla jo yleisvoimaharjoittelua, joten aloita aina kevyemmästä ja vasta kunnon kasvaessa siirry raskaampiin vastuksiin!

No ei ole jarrukärryjä, mitenkäs sitten voimaa kehitetään?

Jos käytettävissä ei ole vastuskärryjä, niin eipä hätää! Vanhat keinot ovat myös toimivia. Hevosen voimatreeni voi sisältää vauhdikkaita vetoja ylämäkeen joko kärryistä tai ratsain suht samoilla periaatteilla, intervallityyppisesti, kuin vastuskärryilläkin. Vastuskärrythän simuloivat ylämäkiä.

Lumihangessa kahlaaminen on oivallista voimaharjoittelua. Se on jopa yllättävän raskasta hevoselle, etenkin paksussa hangessa. Tottumattomalle 10- 20 min on jo kova treeni.

Kärryjen perässä voi vetää esim. auton rengasta tms. ja saada sillä tavalla lisää vastusta, tai itse kärryt voi olla painavat.

Suomenhevosilla voi ajaa (putki)reellä vaikka sänkipellolla. Talvella rekiajelu hangessa on erinomaista treeniä. Pehmeillä pohjilla ajaminen myös kehittää voimaa ja on hevoselle raskaampaa kuin kovilla pohjilla ajaminen.

Luovuus on vain rajana! Kunhan muistaa, että kohtuus kaikessa ja raskailla vastuksilla ei pidä työskennellä liian pitkään eikä liian kovissa vauhdeissa.

Mihin ravihevonen tarvitsee voimaa niin paljon?

Ravihevonen tarvitsee voimaa nimenomaan ravin tuottamista varten takaosaan, eli takajalkoihin ja selkään, jotta se jaksaa ylläpitää kilpailusuorituksessa tarvittavaa vauhtia suorituksen ajan. Voimaton hevonen ei jaksa juosta kilpailuvauhtista suoritusta. Hyvä lihaskunto ja voimantuotto lisää kestävyyttä. Ravihevoselle tärkeää on siis nimenomaan kestovoiman kehittäminen. Hyvä lihaskunto parantaa myös motoriikkaa ja koordinaatiota, joita hevonen tarvitsee kiihdytyksissä ja rytminvaihdoksissa.

Voimaharjoittelussa ja vastuskärryharjoittelussa on syytä olla hieman varovainen, sillä liian kovalla treenillä hevonen voi mennä todella jumiin ja kipeytyä. Etenkin alussa on parempi olla vähän liian varovainen, kuin aloittaa suoraan liian raskaasta treenistä. Pahimmillaan liian kovalla voimaharjoittelulla saadaan aikaan lihasvammoja, joissa toipumisaika on pitkä.

Kun voimaa kehitetään, kaksi kertaa viikossa on riittävä treenimäärä. Kun voimaa ylläpidetään, kerta viikossa riittää. Lisäksi sitten tehdään muita harjoitteita, peruskestävyyttä, vauhtia ja palauttelua. Ei missään nimessä kannata unohtaa hevosen psyyken merkitystä! Lepo ja palautuminen siis kuuluu valmennusohjelmaan aina.

Kun hevosta treenataan, myös säännöllinen lihashuolto kuuluu oleellisena osana hevosen hyvinvointia ylläpitävänä hoitona ohjelmistoon :)