Kuka minä olen - esittelyssä Nina
- Nina Väisänen
- 8.12.2023
- 4 min käytetty lukemiseen
Moi! Minä olen Nina Väisänen, tmi yrittäjä Hevospalvelu Väisäsen takana. Yrittäjänä olen ollut kolmisen vuotta, mutta yrittäjyydestä olen haaveillut aina. Olen aina ollut vähän semmoinen oman tien kulkija, eikä se tie ole ollut mitenkään suora ja selkeä, mutta antoisa ja opettavainen siitäkin edestä ;)

Minun hevostausta ylettää jo yli 30 vuoden taakse, kun 7- vuotiaana ekan kerran pääsin talutusratsastustunnille, ja siitähän se ajatus sitten lähti... Äidilläni on varmaan vieläkin tallessa postikortti, jonka taakse olin kirjoittanut tuolloin, että "kun heppaan kerran rakastuu, siitä tuskin koskaan parantuu!" Ja näin muuten on.
Lapsena kävin ratsastustunneilla aktiivisesti ja oli minulla oma hoitohevonenkin totta kai, silloin niitä vielä oli. Surukseni lähellä ollut ratsastustalli kuitenkin lopetti toimintansa, kun olin 12, mutta toisaalta ilokseni sen tilalle muutti pian ravitalli, jonne parin ystäväni kanssa sinnikkäästi mentiin roikkumaan tyyliin joka ikinen päivä, kunnes sinnikkyys tuotti tulosta ja päästiin ensin harjailemaan hevosia ja siivoamaan karsinoita, myöhemmin jopa saatiin kääriä ja hoitaa jalkoja ja valjastaa hevosia. Ennen pitkää päästiin kilteimpiä hevosia ajamaan, voi sitä riemua! Ja niin vei ravimaailma mennessään. Talli oli toinen koti ja raveissa kierrettiin sen minkä koululta kerettiin (aika usein kyllä se koulu jäi toiseksi...).
Lukion jälkeen muutin Turkuun ja työskentelin siellä hevosenhoitajana ratsastuskoululla ja myöhemmin ravitallilla. Pari vuotta meni sillä reissulla ja sitten vuonna 2004 muutin takaisin Savoon opiskelemaan eläintenhoitajaksi. Valmistuin 2006 ja siitä suoraan menin töihin Kiuruveden hevosklinikalle eläinlääkärin avustajaksi, jossa työskentelin kaikkineen parisen vuotta.
2005 ostin ensimmäisen oman hevoseni, lv- ruuna Igor Punkin. 2007 muutin maalle ja sain Ilpon omaan talliin. Siitä asti onkin sitten ollut hevosia vaihtelevasti kahdesta viiteen omassa pihassa, omia ja vuokrapaikalla olevia hoitohevosia. Tällä hetkellä meillä on neljä hevosta.

Vuosien varrella työskentelin hevosenhoitajana useammalla eri ratsu- ja ravitallilla, siittola-avustajana, klinikkaeläinhoitajana pieneläinklinikalla ja maatalouslomittajana. Jotkut muistaa myös "Matiskin" kassalta :D Opiskelin myös liikunnanohjaajaksi.
2013 syntyi Onni, meidän poika ja siinä vaiheessa oli aikaa vähän tuumailla, että mitähän sitä isona oikein tekisi. Jotenkin oli aina kiehtonut tuokin ihmispuolen lääketiede tai hoitotyö ja v. 2014 päädyin sitten Savonialle opiskelemaan ensihoitajaksi. Opiskelun ohella tein ensin lähihoitajan sijaisuuksia kotihoidossa ja kun sain perustason luvat, aloitin keikkailun ja sijaisuudet perustason ensihoitajana ja valmistumisen jälkeen sainkin vakitoimen hoitotason ensihoitajana.

Työn ohella opiskelin hevoshierojaksi, ammattitutkinnon suoritin 2020. Heti perään aloitin ravivalmentajan ammattitutkintoon opiskelun ja jäin opintovapaalle. Ensihoitotyö oli se "mun juttu" ja arvostin (ja arvostan edelleen!) osaamistani ja ammattikuntaani suuresti, mutta nämä surullisen kuuluisat hoitoalan epäkohdat, kuten jatkuva resurssipula, huono johtaminen jne. nakersivat ajan myötä sen verran paljon, että päädyin lopulta irtisanoutumaan työstäni uupumuksen saattelemana.

Yrittäjyys ei kuitenkaan niin paljon kannattanut, että olisi voinut silloin kokoaikaiseksi yrittäjäksi ryhtyä, joten opintovapaan jälkeen työskentelin muutaman kuukauden sairaanhoitajana tehostetun palveluasumisen yksikössä, mutta se ei varsinaisesti ollut ihan mun juttu (kokemuksena kuitenkin tärkeä), joten vaihdoin taas hetkeksi klinikkaeläinhoitajan hommiin.
Olin jo hetken aikaa ollut Kuopion Raviradalla osa-aikaisena nuorisovastaavana ja loppuvuodesta 2021 aloitin hanketyöntekijänä Sorsasalon Ravikerho- hevostoimintaa nuorille -hankkeessa. Näin saatiin Kuopioon perustettua ravikoulu. Ohjasin oppilaita ravimaailman saloihin ja olihan se antoisaa työtä! No, hanketöissä on se huono puoli, että ne aina loppuvat aikanaan ja keväällä 2023 päädyin jälleen hoitoalalle sairaanhoitajan hommiin akuuttivastaanotolle. Jotenkin tuntui, että vaikka hoitoalalla on omat ongelmansa, niin en halunnut kuitenkaan omaa osaamistani heittää ns. hukkaan.

2023 opiskelin hyvinvointivalmentajaksi, koska haluan voida auttaa myös hevosalalla toimivia ihmisiä voimaan paremmin ja hyödyntämään omia voimavarojaan.
Ja tästä päästäänkin tähän päivään, eli teen nyt töitä päätoimisena hevospalveluyrittäjänä, sivuhommina teen keikkatöitä päivystyksessä ja ensihoidossa ja tammikuussa aloitan valjassepän opinnot! Tämä balanssi ainakin tällä hetkellä toimii, koska saan tehdä töitä hevosten kanssa, mutta toisaalta myös akuuttihoidossa juuri sen verran, kun jaksan. Uskon, että kaikista opinnoista ja työkokemuksesta on tukea toisilleen ja minun ammattitaito muodostaa sellaisen kokonaisuuden, jolla voin parhaalla mahdollisella tavalla auttaa hevosia ja hevosalan ihmisiä.

Vuosien varrella on tullut totta kai käytyä lukuisia lyhyempiä koulutuksia ja luentoja mm. hevosen hyvinvointiin, nivelterveyteen, lihashuoltoon, anatomiaan ja biomekaniikkaan, ontumiin, mahaongelmiin ja kipukäyttäytymiseen liittyen. Aina on jotakin uutta opittavaa! Tulevaisuudessa haluaisin opiskella vielä ainakin eläinten kouluttamista ja syventää osaamistani lihashuollon eri tekniikoista. Tai no, mielenkiintoista opiskeltavaahan riittäisi vaikka kuinka paljon, mutta ei sitä ihan kaikkea taida keretä :D

Omassa tallissa meillä on siis 4 hevosta, kolme lv- tammaa ja yksi suomenhevonen. Ravimaailmassa minä olen ollut aiempina vuosina enimmäkseen häärimässä siellä ns. taustajoukoissa, hevosenhoitajana ravitalleilla ja harrastuksekseni valmentanut omia, mutta matkassa on ollut omien kanssa enemmän huonoa tuuria, kuin hyvää, eikä olla oikein kilparadoille asti aiempien hevosten kanssa päästy.
Nyt minulla on valmennuksessani 4- vuotias Laajakummun Dumle, 4- vuotias Winter Fruit ja 10- vuotias Milda Andover, joka jäänee ensi kesänä jo mammalomille. Ainakin suunnitelmissa on varsahommat. Neljäs tamma, 14-v. Flirting Vice on Onnin harrastelukaveri ja Dumlen sparraaja treeneissä. Toivottavasti tämän nuoremman tammakaartin kanssa päästään ajelemaan kilpaa, eikä tuo haittaisi, jos joskus vähän pärjäisikin ;) Vaikka minulla on ravivalmentajan ammattitutkinto, pidän itseäni sen suhteen (ainakin toistaiseksi) kuitenkin harrastajana, koska leipä ei tästä lajista tule. Tietoa, taitoa ja osaamista kuitenkin löytyy!

Minulle hevoset ovat maailman rakkain elämäntapa ja minä haluan koko ajan oppia ja opiskella lisää, sekä kehittää omaa osaamistani, jotta voin olla omalta osaltani vaikuttamassa hevosten hyvinvointiin ja hevosalan imagoon positiivisessa mielessä. Toivon, että voin mm. tämän blogin sekä verkkokurssien kautta innostaa ihmisiä tutustumaan raviurheiluun lajina, oppimaan uusia asioita sekä rikkoa ennakkoluuloja ja vääriä uskomuksia, joita tästä lajista on. Suurin osa meistä ravialan ammattilaisista ja harrastajista nimittäin pitää hevosista aivan todella hyvää huolta ja aina on mahdollisuus oppia ja kehittyä vielä paremmaksi.

Meillä on hevosten lisäksi myös kaksi koiraa ja kolme kissaa. Hevosten lisäksi ei hirveästi muita harrastuksia elämään mahdu, mutta silloin kun ehdin, tykkään käydä salilla tai liikkua muuten. Ja kuten jo mainittu, tykkään tehdä käsitöitä, mutta en neuloa :D
Minun tulevaisuuden haaveena on tehdä tuonne vanhaan navettaan oma valjasverstas ja toivon, että hevosalan yrittäjyys tulevaisuudessa kantaa!
Comentários